Onpa pitkä aika siitä kun on tullut viimeksi kirjoiteltua kuulumisia. Syksy meni poutasäitä odotellessa, ja henkilökunnalla on sen verran kiirusta noissa sadonkorjuutöissä, ettei sihteerillä ollut aikaa kirjoitella kuulumisiamme. Ja sitten tuonne taloon tuli pikkuinen, joten kiireet jatkuivat... Mutta nyt olen taasen saanut sihteerin käyttööni.

Niin syksy oli tosiaan kurjan märkä. Tuo meidän ulkotarhakin meni jo pehmeäksi ja kuraiseksi, sillä sitä sadetta vain jatkui, ja jatkui, ja.... Olisittepa nähneet Jingon, se vaihtoi syksyllä väriä valkoisesta ruskeaksi kun ei malttanut olla piehtaroimatta kurasta huolimatta. Nyt hän on taasen palannut takaisin valkoiseksi, kun lumessa piehtarointi on puhdistanut suuremmat kurat turkista. Piehtaroinnista puheen ollen. Tuossa kuvassa on muuten nuo meidän nuoret neidit Orvokki ja Giselle, kumpikaan ei voi vastustaa piehtarointia puhtaissa oljissa. Voi millaisia olkipalloja he ovatkaan sen jäljiltä. Kyllä minua ainakin häiritsee jos turkkini on likainen, mutta ei heitä. Voi tuota nuorisoa.
-KANTA-